B-SM FINAALT 12-13.4.2014 SALO !!

B-SM FINAALT 12-13.4.2014

Matka B-sarjan päätökseen on ollut pitkä, se alkoi viime kesäkuussa Kerttulan urheilukentältä ja päättyi viikonloppuna Salohalliin. Matka salohallin parketille on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen. Monia vaiheita on koettu matkan varrella, niin hyviä, kuin vähemmän hyviä. Viimeisellä viikollakin vielä tuli yllätyksiä mukaan, kun oli selvää, ettei kaikki ole pelikunnossa. Pikku loukkaantumiset kuuluvat lentopalloon, niin se vain on. Onneksemme vielä löytyi pari pelaajaa, jotka lähtivät lyhyellä varoitusajalla viikonlopun peleihin.

Jonkin verran jännitystä lisäsi vielä se, että Vedan peukku vääntyi viimeistely harjoituksissa, monennenkohan kerran viimeisen kuukauden aikana, tai se ettei Tiia ole pystynyt menemään kyykkyasentoon pariin kuukauteen ja että siitepölykauden avaus muurasi silmät umpeen torstai-iltana. No kaikilla joukkueillahan näitä pikku juttuja on kauden lopussa.

Nuori joukkueemme lähti kuitenkin haastamaan kovia vastustajia ja urheilutermein se tarkoittaa ”katsomaan mihin rahkeet riittää”. Viimeinen tavoite asetettiin ennen halliin menoa. Se oli, että viimeinen ottelu voitetaan, oli se mikä ottelu tahansa. Turnaukseen lähdettiin vakioporukalla eli Jenny, Tiia, Juti, Olivia, Veda, Tata, Hanna, Suski ja Iina. Lisäksi saimme avuksemme Janinan ja Nean. Olivian toimiessa lauantaina Huoltopäällikkönä. Staff Jukka ja Toni

Alkusarja:
Loimu – Ylöjärvi 0-2 (24 -26, 22 - 25)

Ylöjärvellä oli saanut jalkeille erittäin kovan joukkueen, jota vahvistamaan oli vielä saatu Daniela Öhman.
Se tiesi kovaa haastetta. Varsinkin etupassaritilanteessa, jossa oli ohitettava Danskun omissa korkeuksissaan olevat kädet. Oma syöttö oli tarkoitus pitää kovana ja haastaa varsinkin Jessican nosto ja samalla häiritä hyökkäämistä. Ensimmäisessä erässä onnistuimme siinä mainiosti ja Ylöjärvi ei pystynyt pyörittämään peliään halutulla tavalla. Keskihyökkäykset oli harvassa ja laidasta saimme lyönnit sinne mihin ne haluttiinkin. Ensimmäinen erä näytti meille jo tulevan, mutta jännityksen kasvaessa omat hyökkäykset ja ratkaisut pehmenivät. Ylöjärvi tuli rinnalle ja ohi.  Toinen erä jatkui, kuten ensimmäinen loppui. Ylöjärvi vei sitä oikeastaan alusta loppuun. Hieno taistelu joka tapauksessa, esitimme hyvää peliä tappiosta huolimatta ja Ylöjärvi joutui tekemään täyden päivätyön voiton eteen.

Jyväslentis - Loimu 0-2 (14-25, 19-25)

Jyväslentistä vastaan ei ollut pelattu, joten uusi tuttavuus siinä mielessä. Peli alkoi tahmeasti molemmilta joukkueilta ja mm. 6-6 tilanteessa yhtään onnistunutta hyökkäystä ei ollut kumpikaan joukkue suorittanut. Meillä siinä tilanteessa oli tehty 4 syöttövirhettä. Aikalisä, painavia sanoja ja uusi alku. Sen verran saimme ryhtiä tekemiseen, että voitimme ottelun. Muuta kerrottavaa siitä ei oikein jäänyt. Kaikki voitot kuitenkin lasketaan.

¼ välierä:
Loimu- Laihian luja 2-1 (20-25, 25-16, 15-8)

Laihian luja oli meidän seuraava vastustajamme. Alkukaudesta olimme pelanneet heitä vastaan Tampereella. Hyvin puolustava joukkue, joka oli tietenkin varustettu Pohjalaisella itseluottamuksella. Edellinen kohtaaminen oli päättynyt jännittäviin tunnelmiin ja oli aistittavissa, ettei sitä ollut kumpikaan joukkue unohtanut. Ensimmäinen erä lähti todella nihkeästi liikkeelle, eikä oikein käynnistynyt missään vaiheessa. Jännitys paistoi jokaisen kasvoilta ja kun ei oikein kovatkaan iskut tahtonut jäädä kenttään, niin se tuntui kaikkia mietityttävän. Toinen erä kuitenkin käänsi tilanteen meille ja vaikka energiat näytti olevan aivan lopussa, jaksettiin yrittää ja luottaa siihen, että homma kääntyy ja kääntyihän se lopuksi meille. Vastustajasta on vielä erikseen mainittava se kova puolustustyö, jota heti tekivät läpi ottelun. Omasta pelistä päällimmäisenä on toisen ja kolmannen erän hieno nousu voittoon. Kovat ratkaisut verkolla ja uskallus koko tekemiseen.

½ välierä
Nurmon jymy - Loimu 2-1 (25-15, 23-25, 15-11)

Alkusarjan jälkeen mietimme, kuka olisi kovista joukkueista se, jonka haluaisimme vastaamme puolivälieriin. Ei vielä edes laskettu, mutta Nurmo oli se, jota voisimme päästä haastamaan tosissaan. Pelit olivat tällä kaudella 1-1 ja molemmat olivat olleet äärimmäisen tiukkia viimeiseen palloon saakka.
Näinhän siinä sitten kävi, Nurmoahan se sieltä. Vaikka halusimme Nurmon vastaan, se ei todellakaan tarkoittanut sitä, että vastassa olisi huono joukkue, päinvastoin hyvin harjoitellut huippujoukkue ja erittäin tasainen porukka, joka oli jo ennakkoveikkailuissa laitettu voittajasuosikiksi. Tämä oli se, johon lähdettiin iskemään kiinni. Meillä ei hävettävää vaikka häviäisimme, vastustajalla valtavat paineet, jolle tappio olisi varmasti monen vuoden harjoittelun jälkeen viittä vaille katastrofi. Ensimmäisessä erässä Nurmo tuli kovalla hyökkäyksellä ja emme saaneet keskihyökkäystä kuriin missään vaiheessa. Syöttö oli liian pehmeä ja suuntaukset ei toimineet. Toiseen erään valmistautuessa kävimme sovitut asiat uudelleen läpi. Kukaan ei kuuleman mukaan ollut unohtanut, miten oli sovittu Nurmoa vastaan pelattavan ja miten Julia Niemi pyörittää peliä. Toisessa erässä homma näytti huomattavasti paremmalta ja pystyimme vaikeuttamaan keskipeliä ja vähintäänkin vaimentamaan laitahyökkäykset. Erävoitto ja kohti lottoerää. Kolmas erä lähti meiltä hyvin käyntiin ja alusta asti näki, että epäusko oli nähtävissä Nurmon pelaajien kasvoilla. Olimme jo tilanteessa 11-6 ja näytti siltä, että voitto on tulossa meille. Ääni katsomossa oli kova ja huudot, torvet ja helistimet soi molempien joukkueiden puolesta. Nurmo lähti viimeiseen rynnistykseen, meillä etupassaritilanne, vaikeata, vaikeata, paine kasvaa meidän puolella. Aikalisät. Koko joukkue odottaa, että yksi piste tulisi jostain. Saisimme pyöräytettyä takapassari tilanteen. Jennyltä karmea pommi ykkösestä, mutta kun ei niin ei. Ratkaisut muuttivat pehmeiksi, nostossa tärisi kädet ja Nurmo meni menojaan. Niin lähellä, mutta kuitenkin kaukana. Karmea tapa hävitä. Mieli maassa jokaisella. Suoritus oli joka tapauksessa loistava ja kun vettä virtaa vähän enemmän Aurajoessa, niin se tuntuu vielä paremmalta.

Sijoitusottelut:
Loimu – Savonlinna Ajo 0-2 (15-25, 21-25)

Sunnuntaiaamu ja vastassa Ajo. Vähän ennusteltiin, että aamuksi ei ole pettymystä saatu nollattua, vaikka sitä käsiteltiinkin illalla. Vastaan vielä pahin vaihtoehdoista meille. Ajo olisi haluttu vastaan vasta viimeisessä ottelussa. Alusta lähtien oli nähtävissä, että meidän peli ei lähde käyntiin. Väsymys ja pettymys olivat aistittavissa jokaisesta pelaajasta. Lisäksi Ajo oli käynyt meidän pelin hyvin läpi ja olivat saaneet omaa peliään eteenpäin sitten viime kohtaamisen. Näytti myös että turnauksen aikana. Varsinkin heidän passipelinsä oli monipuolisempaa mitä odotimme ja osittain meidän heikosta vastaanotostamme johtuen torjuntapeli oli tappavan tehokas. Tappion karvasta kalkkia syötettiin meille ja isot määrät samalla kertaa. Toisen erän lopulla oli pilkahdus omasta osaamisesta, kun haettiin palloja lattianpinnasta oikein urakalla.

Loimu –Puma 2-0 (25-20, 25-13)

Jos joku oli selvää viimeiseen peliin lähtiessä, niin se, ettei tästä pelistä jäisi paljon jälkipolville kirjoiteltavaa.
Me pystyimme harjoituksenomaisella pelillä hoitamaan rutiinilla ottelun kotiin. Hienoa pelissä oli myös Nean ja Janinan sisääntulot, vaikka vähän varsinkin Janinaa näytti jännittävänkin.

Loppusijoituksemme oli  7. Ei olleenkaan hassumpi, vaikka parempaakin oli tarjolla. Sijoitus voi tuntua pettymykseltä, mutta on kuitenkin se, mihin haarukkaan arvelimme kuuluvamme jo elokuussa. Peli oli vuoristorataa. Oli hyvää peliä , vähän huonompaa välillä. Paljon opittiin matkanvarrella. Sellaista se on nuorella joukkueella. Suski ja Tiia ovat B-sarjat ainakin pelaajana saaneet päätökseen, muut jatkavat 2-3 vuotta B-sarjaa.  Kiitos tytöt!

Ota unelmasi, tavoitteesi tosissaan.

T.Jukka