Lauantaina pelattiin A. SM sarjaa kauppiksella. Tiedossa oli hyviä haastavia pelejä ja mitenkäs ne sarjat alkaisi jollei Virpi O. Olisi joukkoineen vastassa. Toki hieman uusiutuneella joukkueella, mutta tuttuja tyttöjä kaikki. Verkon toiselle puolelle oli tulossa myös Maskun Kataja ja ah niin tuttu Nurmon Jymy.
Loimu - Maskun Kataja 2-0
Ottelu alkoi hyvin ja peli kulki suhteellisen mallikkaasti aikaisesta peliajasta huolimatta. Ensimmäisen erän pientä notkahdusta lukuunottamatta ottelu oli koko ajan hallinnassa ja peliä pystyttiin pyörittämään halutulla tavalla. Keskipeliä pyrittiin saamaan mukaan, mutta siinä jäi mietittävää harjoituksiin.
Loimu - Nurmon Jymy 1-2
Parin tunnin tauon jälkeen Jymyä vastaan. Ensimmäinen erä oli hyvää lentopalloa ja lopussa saatiin tärkeät pisteet suhteellisen helposti, joka ei ole Jymyn tyylistä. Sen tähden varoiteltiin joukkuetta, että Jymy tulee varmasti kovaa toiseen erään. Kovalla monipuolisella hyökkäyksellä ja vaikeimmilla syötöillä. Erä oli suhteellisen tasainen ja torjunta toimi meillä hyvin, kun ruvettiin tekemään asioita sovitun mukaisesti. Jymyn peli on kuitenkin varsin tuttua. Hyökkäystehomme ei kuitenkaan riittänyt toisen erän voittamiseen. Samoin Jymyn nosto parani selkeästi vaihtojen ansiosta. Kolmannessa erässä me unohdamme sovitut asiat. Nosto heikkeni ja emme päässeet torjuntoihin, vaikka Jymy pelasi aivan samalla tavalla kuin edellisen erän. Selkä taittui ja Jymy voitti kolmannen.
Loimu - Rantaperkiön Isku 0-2
Tosiaankin tuttuja tyttöjä asettui verkon toiselle puolelle erivärisissä paidoissa , johon on aikaisemmin totuttu. Vaihtopenkin eteen oli myös saatu pituutta lisää ja sehän tarkoittaa lentopallossa uskottavutta. No ei nyt sentään. Tytöthän tätä peliä kuitenkin pelaavat. Alusta asti meillä oli noston kanssa suunnattomia vaikeuksia. Iskun syötöt olivat hyviä ja suunnattu varmasti sinne, mihin halusivatkin. Lentopalloa on vaikea pelata, jos nosto ei toimi ja tulee virheitä hyökkäyksessäkin. Ekan erän 14 suoraa virhettä on niin paljon, ettei sillä voi millään voittaa erää, varsinkaan vastassa olevaa joukkuetta, jolla virheet pysyvät tuttuun alhaalla. Toiseen erään vastanottovirheet vähenivät, mutta hyökkäysvirheet kasvoivat. Emme saaneet edelleekän keskipeliä toimimaan ja kun samaan aikaan tehot laidassa painuivat miinukselle, oli peli selvä, liiankin selvä. Varmasti tiedämme taas mitä harjoituksissa teemme.
Aina ei voi voitaa, ei edes joka kerta, mutta esitimme viimeisessä ottelussa sellaista peliä, joka ei ole meille tyypillistä. Parempaan, paljon parempaan pystytään. Se on varmasti meidän ja toivottavasti vastustajienkin tiedossa.
Jukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti