21. ja 22.1. Kakkosen ylemmässä jatkosarjassa Loimun tyttäret saivat opetella pelaamista jotkut uusissa rooleissa, ja toisetkin oudoissa koostumuksissa. Etukäteen oli tiedossa että , lauantain Tisku matsista puuttuisi pelaajia eri syistä johtuen, alue-Sm, matkustelu jne. Kun vielä perjantai iltana yksi tyttäristä kävi näyttämässä kätevyytensä keittiössä , muutaman käteen tulleen tikin edestä, alkoi mustia pilviä kertyä taivaallemme enemmän kuin tarpeeksi. Saimme vielä kuitenkin ihan kohtuullisen kokoonpanon aikaiseksi, laittamalla Empun keskelle ilman että, kapteeni tyttömme olisi kertaakaan edes harjoituksissa kyseistä roolia kokeillut.
"Näillä mennään"- teemalla peliä lähdettiin sitten Tiskua vastaan pelaamaan, ja lähtökohtiin nähden peli kulki jopa ihan hyvin. Neljä erää ottelu aaltoili sulle mulle periaatteella. Me hallitsimme ensimmäistä ja kolmatta erää, ja vastustaja taas parillisia eriä. Viides erä oli tasainen, ja olisi 13-13 tilanteesta voinut kääntyä kummalle tahansa. Tällä kertaa pienet marginaalit oli Tiskun puolella, ja he saivat 15-13 erän nimiinsä. Erässä oli 3 palloa joissa kalkkiviiva pöllähti pallon osumasta, ja valitettavasti joka kerta sentin meidän kannalta väärällä puolella viivaa. 3-2 tappio oli siedettävä, mutta täysin turha. Tuollakin kokoonpanolla ottelu olisi omalla tasolla, ja paremmalla fiiliksellä pelaamalla ollut täysin voitettavissa. Toki kaikki kunnia vastustajalle he pelasivat hyvää lentopalloa, ja kahden 3-2 tappion jälkeen janosivat voittoa ehkä meitä enemmän. Kaiken kaikkiaan peli oli meille hyvin epätyypillinen, meille tyypilliset pitkät pallorallit puuttui lähes tyystiin, vaimennukset ja niiden jälkeiset puolustukset loistivat poissaolollaan. Suoria torjunta saimme sen sijaan kohtuullisesti . Mainittakoon vielä , että Emppu ensimmäisessä ottelussaan keskellä tappoi 100 % tehoilla palloja. Montako näitä tappoja sitten tuli, jääköön joukkueemme sisäiseksi asiaksi =D.
Sunnuntaina vastassa Raisu, ja ensimmäinen otteluun vaikuttava asia tapahtui kello 9.27 kun puhelimeni soi ja näytössä luki Anni Sahlberg soittaa. Vastasin että, älä Anni vaan sano. Kyllä Anni kuitenkin sanoi, vesirokko.
Pikainen laskutoimitus kertoi , että vielä löytyy kentällinen pelaajia. Näillä mennään teema alkoi muuttua nyhjää tyhjästä teemaksi. Päätimme tyttöjen kanssa pistää kaikki likoon, ja poistua kentältä kunniallisen taistelun jälkeen, oli tulos sitten mikä hyvänsä. Kaksi erää pelasimme mielestäni erittäin hyvin, ja toisessa erässä meillä oli jo kaksi eräpalloakin. Vastustajien kokemus oli kuitenkin liikaa, ja erä kääntyi jatkopalloilla Raisulle . Toisen erän viimeinen pallo päättyi tilannetta kuvaavasti vastustajan puolustuksesta, suoraan keskelle meidän kenttää tulleeseen palloon. Kuusikko katseli ja odotti että , liberomme Anni taas hakee nuo kaikki. Ai niin Anni onkin kotona sairasvuoteella. Kolmanteen erään tuli sitten viikonlopun ainoa romahdus, se annettakoon anteeksi , tytöt hoitivat vaikean viikonlopun muuten tyylikkäästi.
Vaikka 2 tappiota tuli, en hirveän pettynyt pysty olemaan. Sen sijaan kakkosen ylemmän jatkosarjan pelaajien taitavuus yllätti minut erittäin positiivisesti. Ovat jopa miesten liiga pelaajia edellä parissa osa-alueessa. Harvoin näkee kahdeksan erää pelattavan ilman vastustajan ainuttakaan verkko,passin katko tai käsittely virhettä, sitä voi pitää jo todellisena taitona. Meille niitä tuli sekä lauantaina, että sunnuntaina muutama, eli oppimista riittää. Tai ehkä 15 vuotiaan virheet näkyy aikuisen vastaavaa helpommin, siihenkin aika ja harjoittelu toivon mukaan auttanee.
Tisku – Loimu 3-2
Raisu – Loimu 3-0
Arto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti